Pikaopas verotukseen, osa 1: Kotimaan arvonlisävero

Verotus on luonnollinen osa jokaisen yrityksen elämää. Se ei ole rangaistus, vaan julkisen vallan tapa kerätä rahaa. Verotus voi kuitenkin tuntua vieraalta aiheelta, joten tässä artikkelisarjassa käydään lyhyesti läpi perusasiat suomalaisen yrityksen verotuksesta. Vaikka kirjanpitäjä hoitaisi veroilmoitukset, on yrittäjän hyvä tuntea verotus pääpiirteissään. Toisessa artikkelissa kerrotaan kansainvälisestä arvonlisäverotuksesta.

Tässä sarjassa liikutaan yleisellä tasolla tavanomaisten tapausten kanssa – jos veroasiat askarruttavat, kysy asiantuntijalta.

Jos yritykselläsi ei vielä ole sähköistä taloushallintoa ja kirjanpitoa tai tarvitset apua palkanlaskennassa niin me otamme vastaan uusia asiakkaita. Olemme myös valtuutettu Fennoa tilitoimisto.

Mikä on yrityksen vero, ja mikä ei

Pääasialliset yritysten maksamat verot ovat arvonlisävero ja tulovero. Lisäksi maksettavaksi voivat tulla varainsiirto- ja kiinteistöverot. Selvästi harvinaisempia lajeja ovat sitten valmisteverot, arpajaisverot tai lahjaverot.

Lähdeverot ovat eräänlainen tuloverojen alalaji. Jos yritys saa verotettavia tuloja toisesta maasta, maksaja saattaa joutua pidättämään osan tuloista lähdeveroina ja tilittämään ne oman maan viranomaiselle. Vastaavasti, jos suomalainen yritys maksaa esimerkiksi osinkoja tai rojalteja kolmansiin maihin, se saattaa joutua pidättämään tietyn summan lähdeverona ja tilittämään sen Suomen veroviranomaisille.

Maksettavista palkoista perittävät ennakonpidätykset eivät ole varsinaisesti yrityksen maksamia veroja, vaan ne mielletään palkansaajan henkilökohtaiseksi tuloverotuksesi, joista palkanmaksaja ainoastaan tilittää määrätyn osan Verohallinnolle.

Palkoista perittävät sivukulut kuten työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ovat toki tietyssä mielessä veroluonteisia maksuja, mutta ne on jätetty tästä artikkelisarjasta pois.

Mistä tiedän, kuinka paljon veroa maksetaan?

Enin osa verotuksesta perustuu kirjanpitoon, mutta ei ole suoraan siitä riippuvainen. Kirjanpito toimii kuitenkin pohjana, jonka perusteella verot lasketaan ja ilmoitetaan.

Mitä monimutkaisempaa yrityksen toiminta on, sitä enemmän eroavaisuuksia kirjanpidon ja verotuksen välille yleensä syntyy. Osa johtuu erilaisista ajallisista kohdistustavoista eli jaksotuksista.

Yleissääntönä, kirjanpidossa vähänkään epävarmat erät on vähennettävä kuluina, mutta verotuksessa saatetaan vaatia menetyksen lopullisuutta. Tai tietyt erät saattavat olla verottomia tuloja tai vähennyskelvottomia menoja, joilla ei ole verovaikutusta.

Kirjanpitäjäsi hoitaa lähtökohtaisesti ne veroilmoitukset, joihin hänellä on tarvittava materiaali ja jotka on sovittu kirjanpitäjän tehtäväksi. Tästä rajautuvat monesti pois kiinteistöveroilmoitukset ja joskus valmisteveroilmoitukset.

Suurin osa määrätyistä veroista perustuu verovelvollisen tekemiin veroilmoituksiin, kuten oma-aloitteisten verojen ilmoituksiin (arvonlisäverot) tai erimallisiin tuloveroilmoituksiin (kuten osakeyhtiöiden vuosittainen 6B).

Veroilmoituksiin harvoin liitetään mitään tositteita tai selvityksiä. Jos Verohallinto kaipaa lisää tietoa, se saattaa tehdä selvityspyynnön. Ilmoituksella ilmoitetut tiedot täytyy kuitenkin tarvittaessa pystyä todistamaan, yleensä kirjanpidon avulla.

Raskaampia valvontakeinoja ovat verotarkastukset, joita tehdään sekä satunnaisesti, että kohdennetusti. Puuttuvat veroilmoitukset tai epäluotettaviksi koetut veroilmoitukset voivat johtaa arvioverotuksiin ja veronkorotuksiin.

Arvonlisävero, mikä se on?

Arvolisävero eli ALV on kulutukseen ja arvonlisään pohjautuva vero. Teknisesti alvin maksaa kuluttaja eikä yritys, mutta koska sen määrittely ja tilittäminen on yrityksen vastuulla, se on käytännössä yrityksen vero. Arvonlisävero korvasi 1994 vanhan liikevaihtoveron. Arvonlisäverotus pohjautuu pitkälti EU-direktiiveihin, ja se on hyvin samankaltainen eri EU-maissa.

Alvin perusperiaate on yksinkertainen: kun yritys myy tavaraa tai palvelua, tämän palvelun tai tavaran arvo on veron peruste. Veron peruste kerrotaan verokannalla (24%, 14% tai 10%), josta saadaan perittävä vero. Asiakkaalta veloitetaan veron peruste + vero. Veron peruste on yrityksen liikevaihtoa, ja veron osuus velkaa, joka tilitetään verohallinnolle.

Esimerkki: Autovuokraamo Koistiset Ky vuokraa auton viikoksi asiakkaalle. Alviton hinta on 360€. Autonvuokraus on yleisen verokannan 24% alaista. Arvonlisäveroa on siis perittävä 86,4€.

Asiakkaalta peritään 446,4€, josta 86,4€ tilitetään verohallinnolle.

Tämän voi myös ajatella niin päin, että asiakkaalta peritty summa sisältää arvonlisäveroa verokannan mukaan. Väärä laskutapa on tällöin laskea, että esimerkiksi 500€ sisältää 24% arvonlisäveroa eli 120€.

Oikea laskutapa on jakaa summa luvulla 1 + verokanta/100, ja kertoa sitten luvulla verokanta/100. Tässä tapauksessa 500€ / 1,24 * 0,24 = 96,77€.

On erittäin tärkeätä, että yrityksen kustannus- ja hinnoittelulaskelmissa arvonlisäverojen osuus on määritetty oikein. Pienikin virhe excelissä voi tuhota yrityksen kannattavuuden kokonaan.

Kuluttajakaupassa tai pääasiassa kuluttajille suuntautuvassa kaupassa hinnat ilmoitetaan muodossa “hinta sis. alv”, koska veron osuus jää kuluttajalle kuluksi. Yrityksille myytäessä hinnat ilmoitetaan yleensä muodossa “hinta + ALV”, koska ostaja saa vähentää ostojen arvonlisäveron.

Muista, että arvonlisävero ei ole yrityksesi rahaa, vaan toimit ainoastaan veronkerääjänä. Voit toki käyttää näitä varoja siinä miten muitakin rahoja, kunhan pystyt tilittämään arvonlisäverot eräpäivään mennessä.

Alvin vähentäminen?

Jos alv toimisi vain kuten edellisessä kappaleessa todettiin, edessä olisi ongelma: Peten metallipaja myy peltilevyä hintaan 500€ + 120€ alv Jarin koripajalle. Jarin koripaja myy autokorin hintaan 1000€ + 240€ alv Kainuun autotehdas Oy:lle. Kainuun autotehdas myy auton hintaan 2000€ + 480€ alv kuluttajalle.

Peten metallipajan kate olisi 500€, Jarin koripajan kate 380€, ja Kainuun autotehdas Oy:n kate 760€. Yhteensä 1640€ arvonlisää, mutta tilitettyä veroa 840€, joka vastaisi 3500€ arvonlisää.

Jos Kainuun autotehdas olisi itse tehnyt kaiken alusta lähtien, koko ketjussa olisi tilitetty arvonlisäveroa vain 480€. Kannattaisi siis välttää ostamista ja pyrkiä tekemään kaikki itse.

Veron kertautumisen estämiseksi, hankintojen arvonlisäveron osuus voidaan vähentää, mikäli hankinta tulee arvonlisäverolliseen käyttöön.

Tämä tarkoittaa sitä, että kun Jarin koripaja ostaa peltilevyt hintaan 500€ + 120€, se voi vähentää tuon 120€ omasta tilitettävästä verosta. Jarin koripaja tilittää siis 240€ – 120€ alvia. Samaten Kainuun autotehdas Oy tilittää 480€ – 240€ alvia.

Koko ketjussa on nyt arvonlisää 500€ + 500€ + 1000€ = 2000€, ja yhteensä arvonlisäveroa tilitetään 120€ + 120€ + 240€ = 480€. Alvin määrä vastaa nyt koko ketjun arvonlisää, eikä se riipu väliportaiden määrästä.

Mitä tämä siis tarkoittaa? Ostojen arvonlisävero ei ole yrityksellesi kulu, vaan läpimenoerä. Ostojen sisältämä arvonlisävero on lähinnä kassavirtakysymys, koska joudut maksamaan arvonlisäveron myyjälle, ennen kuin saat sen takaisin Verohallinnolta.

Käytä kaikissa laskelmissasi arvonlisäverottomia ostohintoja, jos voit vähentää ostojen alvin.

Millä kannalla myyn?

Suomessa on kolme arvonlisäverokantaa:

• 24% yleinen kanta
• 14% alennettu kanta elintarvikkeille, rehulle ja ravintolapalveluille
• 10% alennettu kanta mm. henkilökuljetuksille, kirjoille ja monille kulttuuripalveluille

Lisäksi on ns. 0% kanta sekä alvittomat myynnit, niistä jäljempänä.

Yleensä oikean kannan valitseminen on yksinkertaista, mutta varsinkin 10% alennettu kanta tuottaa joskus hankaluuksia. Erityisesti liikunta-alalla on tulkinnanvaraisia tilanteita, sillä varsinainen liikuntapalvelu on 10% kannan alaista, mutta tekninen koulutus usein 24% kannan alaista.

Kun myydään isompaa palvelu- tai tuotekokonaisuutta, arvonlisäverotuksessa on kaksi vastakkaista periaatetta, joilla määritetään soveltuva alv-kanta:

• Liittymisperiaate, jonka mukaan alisuoritteet, joita ei myydä itsenäisinä tuotteita, myydään pääsuoritteen kannan mukaan. Jos myydään vaikka suklaapatukka, koko patukka on 14% kannan alaista, eikä käärettä myydä erikseen 24% kannalla.
  
  Vastaavasti, vaikka koulutuspalvelun yhteydessä tarjottaisiinkin asiakkaille munkkikahvit, koulutusta ei valitettavasti voi myydä 14% kannalla, koska munkkikahvit eivät ole pääsuorite.
  

• Jakamisperiaate, jonka mukaan erillisten tuotteiden alv-kohtelu ratkaistaan kunkin tuotteen kohdalla erikseen. Ravintola, joka myy pihvin ja viinilasin myy ensiksi mainitun 14% kannalla, ja jälkimmäisen 24% kannalla.
  
  Tuore KHO:n päätös päätyi mm. toteamaan, että hampurilaisaterian yhteydessä annettu lelu oli erillinen suorite, johtuen ainakin osittain siitä että samaa lelua myytiin myös erikseen, ja aterian saattoi ostaa edullisemmin ilman lelua.

Tosiasiassa ALV-kannan valinta harvoin tuottaa ongelmia yrityksille. Moni yritys myy pelkästään yhden kannan tuotteita, ja esimerkiksi ravintolassa voidaan käyttää valmiiksi luotuja tuotekategorioita eri alv-kannoille.

ALV0% kuulostaa hyvälle, milloin voin käyttää sitä?

Niin hämmentävältä kun se kuulostaakin, ALV0% ja alviton myynti ovat eri asioita. ALV0% tarkoittaa, että myynnistä ei peritä Suomen arvonlisäveroa, vaan esimerkiksi ostaja maksaa omassa maassaan tästä ostosta arvonlisäveron käänteisesti. Vientimyynti on myös esimerkki ALV0% myynnistä.

Vaikka näistä myynneistä ei perittäisikään Suomen arvonlisäveroa, näihin hankintoihin kohdistuvat arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia.

ALV0% kantaa tulee sovellettavaksi, jos myyt esimerkiksi tavaroita elinkeinonharjoittajille toisiin maihin.

Entä arvonlisäveroton myynti?

Lähtökohtaisesti kaikki liiketoiminnan muodossa tapahtuva myynti Suomessa on arvonlisäveron alaista.

Yksi poikkeus tästä on vähäisen toiminnan harjoittaja. Jos 12kk mittaisen verokauden liikevaihto on alle 15 000€, myyjän ei ole pakko rekisteröityä alv-velvolliseksi ja periä alvia. Rekisteröityä voi kuitenkin vapaaehtoisesti, ja tämä on usein kannattavaa, jos myynti tapahtuu yrityksille (pääset vähentämään omien hankintojen arvonlisäveron, ja myyntiesi alvi on asiakkaillesi vähennyskelpoista). Jos kuitenkin olet vapaaehtoisesti alv-rekisterissä, alv on aina perittävä – et voi esimerkiksi myydä alvilla yrityksille ja alvitta kuluttajille.

Jos 15 000€ raja menee rikki kesken tilikauden, alv-velvollisuuden katsotaan alkaneen tilikauden alusta lähtien – sangen ikävä tilanne, sillä joudut tilittämään alvia alkuvuodesta vaikka et olisi sitä erikseen perinytkään.

Jos siis on etäisestikään mahdollista, että raja menisi rikki, kannattaa ilmoittautua alusta alkaen alv-velvolliseksi. Lisäksi, jos sinulle kertyy tilitettävää alvia (myyntiesi alvit ovat isommat kuin ostojesi vähennettävät alvit) ja liikevaihtosi on alle 30 000€, voit saada osan maksamastasi arvonlisäverosta takaisin alarajahuojennuksena.

Osa myynneistä jää arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle. Näihin kohdistuvien hankintojen arvonlisäveroa ei voi vähentää. Jos yrityksellä on että alvillista että alvillista liikevaihtoa, hankintojen arvonlisäveron vähennyskelpoisuuden määrittäminen tuo pieniä lisähaasteita.

Verottomia myyntejä ovat mm.

• Kiinteistön käyttöoikeuden luovutukset, tuttavallisemmin vuokrat. Ehtona mm. selkeästi rajattu tila, ja vuokraajalla yksinomainen käyttöoikeus tilaan. Tästä on tietyin edellytyksin mahdollista hakeutua erikseen alv-velvolliseksi.
  
  
• Terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalipalvelut. Edellytyksenä käytännössä esim. Valviran rekistereihin kuuluminen, eli kyseessä ei ole itse tehtävä määrittely. Samalla toimijalla voi olla että lääkinnällistä että virkistyksellistä toimintaa, esimerkiksi hieroja.
  
  
• Kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti.
  
  
• Tekijänoikeuksien luovutus.
  
  
• Esiintymispalkkiot, ellei tästä olla erikseen hakeuduttu alv-velvolliseksi.
  
  
• Rahoitus- ja vakuutuspalvelut, eli esimerkiksi maksumuistutukset ja viivästyskorot ovat alvittomia.

Huomio! Myymäsi tuotteen tai palvelun arvonlisäverollisuus ei riipu siitä, mikä sen käsittely oli, kun ostit sen. Jos ostat pieneltä alvittomalta toimijalta korun, jonka myyt eteenpäin, myyt sen 24% kannalla.

Yleinen virhe on esimerkiksi laskuttaa matkakustannuksia alvittomasti – tämä ei ole mahdollista, vaan asiakasyritykseltä erikseen perittävät matkalisät ovat normaalia alvillista liikevaihtoa.

Poikkeukset alvin vähentämisestä

Alvillista myyntiä varten tehtyjen hankintojen alv on pääsääntöisesti vähennyskelpoista. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, muun muassa:

Edustusmenojen arvonlisävero ei ole vähennyskelpoista. Edustusmeno on esimerkiksi asiakkaan vieminen illalliselle suhteiden parantamiseksi. Edustusmenojen katsotaan olevan niin lähellä elantomenoja, että vähennysoikeus on evätty.

Henkilöautojen ja niiden hankintojen arvonlisävero ei ole vähennyskelpoista, jos sillä ajetaan metrikin yksityisajoa. Poikkeuksena mm. taksi- tai ajo-opetus-autot, jolloin vähennykset ovat alvillisen ja alvittomien ajojen suhteessa.

Yksityiseen kulutukseen tulevat tavarat ja palvelut, kuten luontoiseduksi hankittavat välineet. Lisäksi, jos vähennyskelpoisesta tavaraa otetaan pois vähennyskelpoisesta käytöstä, tästä joudutaan palauttamaan vähennetty arvonlisävero käyvän arvon mukaan. Eli jos otat näytönohjaimen myyntivarastosta omaan pelikoneeseen, katsotaan näytönohjain myydyksi, vaikka et maksaisikaan siitä mitään.

Alvin maksaminen ja ilmoittaminen

Lähtökohtaisesti arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan kuukausittain. Aikaa tälle on kautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään asti, eli elokuun alvit tulee maksaa ja ilmoittaa viimeistään 12. lokakuuta.

Pienet toimijat (vuosiliikevaihto alle 100 000€) voivat toimia neljännesvuosirytmissä, jolloin huhti-kesäkuun alvit ilmoitetaan 12. elokuuta mennessä.

Kaikkein pienimmät toimijat (vuosiliikevaihto alle 30 000€) voivat ilmoittaa ja maksaa alvinsa kerran vuodessa, aina seuraavan vuoden 28. helmikuuta mennessä.

Jos suoritettavaa arvonlisäveroa on enemmän kuin vähennettävää, arvonlisävero tulee maksaa oma-aloitteisesti (lue: taloushallinto-ohjelmassa muodostetun verolaskun tai kirjanpitäjän ohjeiden mukaan). Parasta on maksaa arvonlisävero sentilleen oikein eräpäivänä. Ei aikaisemmin, ei myöhemmin.

Jos vähennettävää arvonlisäveroa on enemmän kuin suoritettavaa, Verohallinto palauttaa tämän verovelvollisen tilille. Summan suuruudesta ja tavallisuudesta riippuen, tässä voi joskus kestää hetki. Jos olet uusi kuljetusalan yrittäjä ja ensimmäinen alv-ilmoitus sisältää 50 000€ palautettavaa alvia kuorma-autosta, varaudu siihen, että nuo rahat voivat olla kuukauden tai kaksi käsiteltävänä, äläkä laske kassaa sen varaan, että saat ne välittömästi takaisin.

Yhteenveto

Arvonlisävero on sama riippumatta yritysmuodosta. Se ei ole yrityksesi tulo tai meno, vaan yksinkertaisesti läpikulkuerä.

Jos ostosi ovat suurempia kuin myyntisi, sinulle ei välttämättä kerry maksettavaa alvia. Tämä voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että teet tappiota. Jos sen sijaan kaikki toimintasi on 0% kannan alaista, eli myyt esimerkiksi ainoastaan konsultointia yhdysvaltalaisille yhtiöille, sinulle saattaa tulla joka kuukausi palautettavaa alvia, ja se on aivan normaalia.

Jos kuitenkin ostat Suomesta ja myyt Suomessa:

Mitä enemmän maksettavaa arvonlisäveroa, sen parempi!

Ensi kerralla jatketaan aiheesta, mutta käsitellään kansainvälistä kauppaa.