Verkkolasku ja sen hyödyt

Artikkelissa käydään läpi, mitä verkkolaskut ovat, miten niitä käytetään ja miksi ne ovat erottamaton osa suomalaisen yrityksen taloushallintoa.

Artikkeli kirjoitettu lähes kokonaan uusiksi elokuussa 2026.

Mitä verkkolaskut ovat?

Useimmille kuluttajille e-laskut ovat tuttu tapa vastaanottaa ja maksaa laskuja – verkkolaskut ovat pitkälti sama asia yrityspuolella, mutta tekniikka ja hyödyt eroavat hieman.

Verkkolasku on rakenteinen lasku, jonka yritys lähettää toiselle yritykselle. Rakenteisuus tarkoittaa sitä, että verkkolaskulle on oma standardinsa, jonka ansiosta vastaanottajan taloushallintojärjestelmä kykenee lukemaan laskun aina ”oikein” ja keräämään siitä tarvittavat tiedot maksamista ja kirjanpitoa varten. Verkkolasku ei siis ole esimerkiksi PDF-muodossa lähetetty lasku, joka joudutaan ihmis- tai konesilmin tulkitsemaan.

Verkkolaskut ovat Suomessa hyvin yleisiä myös pienyrityksillä. Lähes jokainen kirjanpito-ohjelmisto sisältää oletuksena integroidun verkkolaskujen lähetys- ja vastaanottomahdollisuuden, eikä verkkolaskutusta siksi jouduta yleensä järjestämään mitenkään erikseen (vaikka tämäkin on mahdollista).

Käytännössä verkkolaskujen käyttö tapahtuu niin, että laskuttaja laatii laskun taloushallinto-ohjelmistossaan, esimeriksi Fennoassa, ja valitsee laskun lähetystavaksi ”Verkkolasku”. Asiakkaan verkkolaskutiedot voidaan joko syöttää käsin, tai yleensä ohjelmasta löytyy nappi, jolla saadaan suoraan haettua julkinen verkkolaskuosoite Verkkolaskuosoitteistosta. Pienillä yrityksillä on yleensä vain yksi osoite, mutta isommilla yhtiöillä tai julkisilla toimijoilla saattaa olla useampia, jolloin oikea osoite pitää yleensä varmistaa laskutettavalta.

Verkkolaskujen vastaanotto toimii siten, että myyjä pyydetään lähettämään laskut verkkolaskuina, tarvittaessa annetaan verkkolaskuosoite, ja kun myyjä lähettää laskun se saapuu suoraan vastaanottajan taloushallintojärjestelmään, josta se sitten hyväksytään, maksetaan ja on suoraan saatavilla kirjanpitoon.

Verkkolaskun hyödyt lähettäjän ja vastaanottajan näkökulmasta

Koska verkkolasku kulkee suoraan taloushallintojärjestelmästä taloushallintojärjestelmään, se saapuu lähes saman tien vastaanottajalle. Yksittäisen henkilön sähköpostiin lähetetty PDF-lasku käsitellään yleensä hitaammin, ja näillä on riskinä, että ne jäävät vastaanottajalta huomaamatta ja käsittelemättä. Paperilaskut ovat tästä sitten vielä pykälän epävarmempia (ja kalliita).

Koska verkkolasku on rakenteinen, laskun tietoja ei tarvitse erikseen syöttää, mikä vähentää vastaanottajan päässä käsityön tarvetta. Ei ole myöskään vaaraa, että maksaja erehtyisi summan kanssa tai jättäisi maksuviitettä käyttämättä. Vastaanottajan näkökulmasta, varsinaiset maksuvirheet käytännössä katoavat verkkolaskujen käyttäjillä.

Laskujen käsittelyssä on kolme tavoitetta: laskun vastaanotto, maksaminen ja saaminen kirjanpitoon.

• Paperisella ostolaskulla jokainen vaihe on erillinen.
  
• Verkkopankkiin vastaanotetulla verkkolaskulla vastaanotto ja maksu sujuu hyvin, mutta lasku pitää ladata sieltä ja toimittaa erikseen kirjanpitoon.
  
• Taloushallinto-ohjelmistoon tulevalla verkkolaskulla kaikki tapahtuu samassa, kun samalla on kytketty pankkiyhteys. Laskua ei tarvitse erikseen toimittaa kirjanpitoon.

Ei ole varsinaista käytännön syytä, miksi yritys ei pyrkisi vastaanottamaan suurinta osaa laskuistaan verkkolaskuina, tai laskuttamaan verkkolaskuilla, jos suinkin mahdollista.

Tarjoamme taloushallintopalveluita Fennoalla, jossa verkkolaskutus on suoraan mukana ilman erillistä hankintaa. Ohjaamme kohti tehokasta taloushallintoa, jossa korostuvat tehokkuus, rutiini ja automatisaatio.